Länsi-Suomen
Rukoilevaisten Yhdistys ry
OoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoOoO


Etusivu
Tausta
Toiminta
Lähetystyö
Lehti
2/15
3/15
4/15
Biblia
Buggen postilla
Opetusta
Tilaus
Linkit
Yhteystiedot
Palaute
Kysymykset
Haku

Länsi-Suomen Herännäislehden pääkirjoitus 3/15

Länsi-Suomen Herännäislehdestä julkaistaan LSRY:n kotisivuilla pääkirjoitus. Koko lehden voit tilata kotiin painettuna tai sähköpostiisi e-lehtenä tilaussivun kautta.


Pääsiäinen meidän autuudeksemme

Timo Laato, päätoimittaja

"Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen erinänsä ja sanoi: 'Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, joita te näette. Sillä minä sanon teille: Monta profeettaa ja kuningasta tahtoivat nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.'" (Luuk. 10:23-24.)

Evankeliumiteksti kertoo, kuinka ihana pääsiäisaika meillä on käsillä. Me saamme nähdä ja kuulla jotakin sellaista, mitä Vanhan testamentin profeetat ja kuninkaatkaan eivät nähneet eivätkä kuulleet. Jeesus julistaa meidät autuaiksi, kun me pääsemme uskossa käsittämään hänen armonsa ja pelastustyönsä suuruutta. Hänen ansiostaan ei meidän onnellemme mikään lyö vertoja! Meidän ikuinen onnemme on olla Jumalaa lähellä. Mutta silti synti saa meidät usein haikaillen etsimään tämän maailman iloja ja huvituksia. Unohdamme ajallisten tähden iankaikkiset. Kuinka hullua! Toisinaan ehkä seuraamme mieluummin televisiosta jotain viihdeohjelmaa kuin lähdemme Jumalan sanan kuuloon tai hiljennymme perhehartauteen yhdessä lastemme kanssa. Joskus taas saatamme vajota syvälle itsesääliin lainkaan muistamatta Jumalan lupausta kuulla rukouksemme. Ajoittain jopa hyvä voi tulla parhaimman esteeksi. Lopulta kukaties kyllästymme siihen tuttuun evankeliumiin, joka kautta koko kristikunnan ja läpi kaikkien aikojen pysyy muuttumattomana. Tällaista tarkoittaa se penseys, jonka rakas Herramme ja Vapahtajamme uhkaa oksentaa suustansa ulos (Ilm. 3:16). Tekemällä parannuksen ja uskomalla evankeliumin valmistaudumme pääsiäiseen.

Yllä lainaamani tekstin jälkeen Jeesus kertoo vertauksen laupiaasta samarialaisesta. Se kuvaa silmiemme eteen erityisesti hänet itsensä hoitamassa ja hoivaamassa rumien syntien pahasti haavoittamaa miesparkaa (näin ennen opettivat useimmat kirkkoisät ja Luther, nykyään tulkinta on jälleen myötätuulessa). Siinä me saamme todella nähdä ja kuulla, kuinka "Herra on hyvä" (Ps. 34:9) meitä langenneita kohtaan. Hänen laupeudelleen ei ole loppua.

Edeltävässä jaksossa Jeesus on puolestaan ylistänyt Jumalaa, että hän on salannut nämä "viisailta ja toimellisilta" ja ilmoittanut ne lapsenmielisille (jae 21). Hänet tuntee lopulta vain Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa (jae 22). Vapaasta tahdosta tai kyvystä myötävaikuttaa omaan pelastumiseensa (kuten katolinen kirkko tai monet lahkot saivartelevat) ei puhuta halaistua sanaakaan. Teksti on niin yksiselitteisen selvä, että sen voi ymmärtää väärin vain joko täysin tahallaan tai vanhasta tottumuksesta. Erityisesti kannattaa huomioida, kuinka Jumalan kunnia ja ihmisen autuus liittyvät tässä erottamattomasti yhteen. Vasta sitten, kun Jumala on saanut kaiken kunnian ihmisen autuudesta (jakeet 21-22), Jeesus julistaa omat opetuslapsensa autuaiksi (jakeet 23-24). Henkilökohtainen pelastusvarmuus seuraa näin puhtaasta pelastusopista.

Pääsiäisen vietossa on siksi kyse Kristuksen armoteoista meidän autuuttamiseksemme.






Olet lehden lukija (11.2.04 lähtien).



Sivuja päivitetty viimeksi 13.5.2015
Sivujen ylläpito: petri salomaPOISTA_TAMA(a)rukoilevaisuus com